Olen ollut Suomen rajojen sisällä nyt yli kahdeksan kuukautta. Intia on mielessäni silti lähes päivittäin. Intia oli järkytys, mutta kaikki mitä näin ja koin, oli vain pintaa siihen verrattuna, mitä intialaiset itse kokevat. Me asuimme hotellissa, söimme ravintoloissa ja shoppailimme. Olen edelleen tiiviisti yhteydessä web-suunnittelija Gaganiin, jonka kanssa teimme töitä. Intiassa tehdään kuusipäiväisiä työviikkoja ja esimerkiksi Gagan saa kuukausipalkkaa noin 200€. Hän asuu perheensä kanssa ja antaa koko palkkansa vanhemmilleen asuntolainan maksuun. Opiskelu on kallista. Gagan ei voinut mennä naimisiin tytön kanssa johon oli rakastunut, koska heillä ei ollut yhteistä uskontoa. Gagan ei voi jutella naispuolisille työkavereilleen, koska ele tulkittaisiin flirttailuksi. Hän näkee joka viikko useita auton alle jääneitä koiria ja kesän monsuunisateet tekevät kaikkien elämästä astetta vaikeampaa.

Oon niin iloinen siitä missä asun, mitä teen ja keiden kanssa. Joka päivä pitää keksiä joku asia mikä vituttaa, koska kaikki on oikeesti niin pirun hyvin. 

Tässä vielä pari kuvamuistoo matkalta:

Parasta ruokaa koko reissulla: vähämausteista kananuudelia kasviksilla

 

Kaikki halusi aina päästä kuvaan vauvasta vaariin.